Terveyttä, iloa ja hyvää oloa by Beauty Center

Nykyisin ihmiset elävät huomattavasti pidempään kuin aikaisemmin ja eläkkeellä voidaan olla vuosikymmeniä. Lisävuodet ovat yleensä terveitä ja toimintakykyisiä. Fun fact: 1800-luvulla miesten ja naisten eliniän odote oli n. 40 vuotta, 1900-luvulla nousu 45-vuodesta 81-ikävuoteen. Eli aiemmin kuoltiin ”nuorina”, mutta nyt pysytään hengissä huomattavasti pidempään. Ikääntymistä ei voi pysäyttää, mutta hyviä elinvuosia voi saada vaikka loppuun asti. Ihminen on sosiaalinen ja liikkumaan tarkoitettu olento, joten näitä taitoja on tärkeää pitää yllä. Hyväkuntoinen ihminen ikääntyessäänkin säilyttää usein elämänilon, kun pystyy liikkumaan, harrastamaan, tapaamaan lapsenlapsia ja tuttavia, matkustelemaan jne. Huonokuntoisimmilla ihmisillä elinympäristö on kapea, eli ei ole sosiaalisia suhteita eikä ulos juuri mennä. Liikkumattomuus heikentää edelleen liikuntakykyä ja halua lähteä ulos. Tietenkin sairastumiset ja loukkaantumiset voivat vaikuttaa kuntoon, mutta oli kuinka huonossa kunnossa...

Pakarat ovat kehomme tärkeä lihasryhmä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Pakaroita ei suinkaan kannata treenata ainoastaan kiinteämmän ulkomuodon vuoksi. Pakaroita kannattaa treenata koko kehon yleisen mahdollisimman optimaalisen toimintakyvyn ja lihastasapainon vuoksi. Tiesitkö, että heikot tai kireät pakaralihakset voivat kuormittaa alaselkää sekä reiden etuosia. Pakaralihasten toimintakyky vaikuttaa myös ryhtiin, polvien linjaukseen sekä askellukseen. Jos pakaranlihasten aktivoinnissa on ongelmaa, on tärkeää selvittää, onko kyse niiden heikkoudesta vai kireydestä.   Pakaralihaksiin kuuluvat iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas sekä syvät ulkokiertäjät. Pakaran lihaksisto on siis suhteellisen laaja kokonaisuus. Lisäksi pakarat toimivat yhteistyössä monien muiden lihasten kanssa.   Sen vuoksi pakaratreenin tulisi olla riittävän monipuolista huomioiden lonkan eri liikeradat. Kuormituksen tulisi siis olla kokonaisvaltaista sekä huomioida yksilöllinen ana...

Liikunta synnytyksen jälkeen &  fysioterapiasta saatava apu palautumisen tueksi Aiemmassa blogipostauksessa Saara kirjoitti raskausajan liikunnasta: Liikunta raskausaikana  <3 Mutta miten liikkua raskauden ja synnytyksen jälkeen? Raskauden ja synnytyksen jäljiltä oma keho voi tuntua ”olevan hukassa” ja liikunnan aloittaminen mietityttää monia. Miten ja missä vaiheessa palata omien harrastusten pariin? Miten aloitella liikuntaa? Usein erityisesti keskivartalon ja lantionpohjan harjoittelu mietityttää. Suoraa vastausta näihin kysymyksiin ei ole, sillä raskaudet ja synnytyksestä toipuminen ovat aina yksilöllinen matka. Äidin palautumiseen vaikuttaa moni asia mukaan lukien lepo ja riittävä sekä monipuolinen ruokavalio. Myös rauhallinen ja kuormitukseltaan sopiva liikunta edistää kehon toipumista raskauden ja synnytyksen aiheuttamista muutoksista. Sopivalla liikunnalla on monia terveyshyötyjä tuoreelle äidille, sekä mielen että kehon hyvinvoinnin kannalta! Sen sijaan liian n...

  Liikkumisesta voi saada apua moneen isoon ja pienempäänkin olemassa olevaan vaivaan. Kiputilan ilmetessä monesti kuitenkin jäädään herkästi paikoilleen ja uskotaan, että liikunta on pahaksi ja vain pitkittää vaivan parantumista. Tietenkin on sellaisia vammoja ja vaivoja, jotka vaativat kuormituksen hetkellistä tauottamista, mutta useimmiten keho ja loukkaantunut aluekin pitävät lempeästä liikkeestä.  Loukkaantumista seuraavan kuntoutuksen ja lihaskuntoharjoittelun on oltava nousujohteista, kun toiminta- ja liikuntakuntakykyä pyritään palauttamaan loukkaantumista edeltävälle tasolle tai jopa paremmaksi. Varominen ei pidemmän päälle auta, ja voi laskea toimintakykyä. Ihminen on lopulta psykofyysinen kokonaisuus, ja myös huolestuminen ja pelkoajatukset voivat vaikuttaa kiputuntemukseen. Kehon antamia signaaleja on kuunneltava, mutta niitä ei kannata ylianalysoida, ja siedettävä kipu saakin jossakin määrin kuulua harjoitteluun. Osaava valmentaja pystyy mukauttamaan harjoittelua ...