Terveyttä, iloa ja hyvää oloa by Beauty Center

Nykyisin ihmiset elävät huomattavasti pidempään kuin aikaisemmin ja eläkkeellä voidaan olla vuosikymmeniä. Lisävuodet ovat yleensä terveitä ja toimintakykyisiä. Fun fact: 1800-luvulla miesten ja naisten eliniän odote oli n. 40 vuotta, 1900-luvulla nousu 45-vuodesta 81-ikävuoteen. Eli aiemmin kuoltiin ”nuorina”, mutta nyt pysytään hengissä huomattavasti pidempään. Ikääntymistä ei voi pysäyttää, mutta hyviä elinvuosia voi saada vaikka loppuun asti. Ihminen on sosiaalinen ja liikkumaan tarkoitettu olento, joten näitä taitoja on tärkeää pitää yllä. Hyväkuntoinen ihminen ikääntyessäänkin säilyttää usein elämänilon, kun pystyy liikkumaan, harrastamaan, tapaamaan lapsenlapsia ja tuttavia, matkustelemaan jne. Huonokuntoisimmilla ihmisillä elinympäristö on kapea, eli ei ole sosiaalisia suhteita eikä ulos juuri mennä. Liikkumattomuus heikentää edelleen liikuntakykyä ja halua lähteä ulos. Tietenkin sairastumiset ja loukkaantumiset voivat vaikuttaa kuntoon, mutta oli kuinka huonossa kunnossa

On ihan tosi että toisille meistä liikunta/liikkuminen on todella vastenmielistä ajatuksenkin tasolla. Itse en juuri harrastanut mitään liikuntaa moneen vuoteen lukion jälkeen. Koululiikunnassa olin huono, ja vaikka sain aina arvosanan 8 hyvästä yrittämisestä niin en pitänyt liikuntatunteja mukavina. Näin jälkeenpäin tiedän yhden syyn olleen oma huono kunto ja ylipaino. Jos hiki valuu virtanaan, keuhkot ovat rärähtämispisteessä, jalat painaa kuin betonipylväät etkä vaan kaikkesi annettuasikaan pysy muiden vauhdissa, niin eihän se ole kivaa. Se vie motivaation moneksi vuodeksi. Kohtaan välillä 60+-asiakkaita, jotka kertovat, että koululiikunnan jälkeen heitä ei ole kiinnostanut liikkua. Välillä tamburiini liittyy asiaan. Jos et ole hetkeen liikkunut mutta haluaisit aloittaa liikkumisen, niin etene pienin askelin. Tee lyhyt kävelylenkki, vaikka 5 minuuttia kerrallaan, tai lisää arkiliikuntaa. Tee liikkumisesta mukavaa, esim. hämää aivojasi kuuntelemalla samalla mieluisaa mus

Oletko jumissa? Useimmiten kireimmät lihakset löytyvät niska-hartiaseudulta, takareidestä, pohkeista ja lonkankoukistajista. Mutta entä jos ne ovatkin vain heikot? Tietenkin on otettava huomioon myös nivelten liikkuvuus (jotkut meistä ovat yliliikkuvia), normaalit anatomiset variaatiot ihmisten välillä ja lihasten luonnollinen jänteys. Esim. liikkuvuus voi nivelessä olla normaali, mutta silti sinulla on tunne lihaksen tiukkuudesta. Tunne on tärkeä huomioitava asia, koska kyllähän siellä jotain ongelmaa silloin on ja asialle kannattaa tehdä jotain. Mutta mitä? Venytellä? Jättää saliharjoittelu vähemmälle? Hieronnasta ja venyttelystä voi saada apua akuuttiin kipuun, mutta pidemmällä tähtäimellä parempia tuloksia saat, kun liikut monipuolisesti. Treenivinkkejä löydät seuraavan tekstin lomasta, sekä tuoretta tutkimustietoa tekstin loppuosiosta. Niska-hartiaseutu Epäkäslihaksen yläosan jumeja esiintyy tyypillisesti sellaisilla henkilöillä, jotka istuvat useita tunteja paikoillaan työske

Pakarat ovat kehomme tärkeä lihasryhmä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Pakaroita ei suinkaan kannata treenata ainoastaan kiinteämmän ulkomuodon vuoksi. Pakaroita kannattaa treenata koko kehon yleisen mahdollisimman optimaalisen toimintakyvyn ja lihastasapainon vuoksi. Tiesitkö, että heikot tai kireät pakaralihakset voivat kuormittaa alaselkää sekä reiden etuosia. Pakaralihasten toimintakyky vaikuttaa myös ryhtiin, polvien linjaukseen sekä askellukseen. Jos pakaranlihasten aktivoinnissa on ongelmaa, on tärkeää selvittää, onko kyse niiden heikkoudesta vai kireydestä.   Pakaralihaksiin kuuluvat iso, keskimmäinen ja pieni pakaralihas sekä syvät ulkokiertäjät. Pakaran lihaksisto on siis suhteellisen laaja kokonaisuus. Lisäksi pakarat toimivat yhteistyössä monien muiden lihasten kanssa.   Sen vuoksi pakaratreenin tulisi olla riittävän monipuolista huomioiden lonkan eri liikeradat. Kuormituksen tulisi siis olla kokonaisvaltaista sekä huomioida yksilöllinen anatomia. Ka